Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevat taloyhtiöt sitoutuivat tänä talvena vähentämään lämmitysenergian käyttöä osana DNA Oyj:n Wattinen-älylämmityspalvelun Energiahaaste 2021 -kilpailua. Asiantuntijan laskelmat osoittavat millainen vaikutus saavutettaisiin, jos jokainen Suomen kaukolämmitetty taloyhtiö toimisi samalla tavalla, kuin kilpailun 10 finalistia.
Energiahaasteeseen osallistui kymmeniä taloyhtiötä pääkaupunkiseudulla. Kilpailun tarkoituksena oli löytää taloyhtiö, jossa kaukolämmön kulutusta onnistutaan vähentämään mittausjakson aikana eniten eli saamaan säästöjä ja vähentämään asumisen ilmastopäästöjä.
Energiahaasteen datasta selviääkin, että kilpailun kymmenen eniten energiankulutustaan joulu-helmikuussa pudottanutta taloyhtiötä kulutti keskimäärin 7,56 % vähemmän lämmitysenergiaa verrattuna samaan ajankohtaan viitenä edellisenä vuotena. Kaikkien kisaan osallistujien kulutuksen säästöjen keskiarvo oli 4,83 %.
Kymmenen parhaan joukossa olleissa taloyhtiöissä lämpöenergiaa vähennettiin useilla eri keinoilla, kuten esimerkiksi modernisoimalla ja kalibroimalla uudelleen lämmitysjärjestelmiä, vaihtamalla termostaatteja ja tasapainottamalla patteriverkostoja sekä tarkastamalla veden virtauksen paine ja kuuman veden lämpötila. Joissain taloyhtiöissä myös asuntojen lämpötilaa laskettiin lähemmäs suositeltuja arvoja. Lisäksi hyödynnettiin älykästä lämmityksen ohjausta.
”Nämä ovat kaikki ehdottomasti toimia, joilla on konkreettinen vaikutus lämpöenergian käyttöön. Halusimme tällä haasteella nimenomaan herätellä huomaamaan, mitä aivan tavallinen taloyhtiö voi tehdä energiankulutuksensa eteen. Näiden lukujen valossa siinä on onnistuttu, eli kilpailuun osallistuneet taloyhtiöt ovat vähentäneet kaukolämmön kulutustaan ja siten myös ilmastopäästöjään, kaiken aikaa huolehtien myös asumismukavuudesta. Toivomme mahdollisimman monen seuraavan esimerkkiä”, Wattisen liiketoimintajohtaja Mikko Lietsalmi kiittelee.
Taloyhtiöillä merkittävä vaikutus päästöihin
Lietsalmi muistuttaa, että taloyhtiöiden käyttämä energia ei ole pieni asia päästöjen kannalta. Energia-asiantuntija havainnollistaa asiaa laskemalla.
”Vuonna 2019 kaukolämmön hankinnasta yli puolet meni asuintalojen käyttöön. Sääkorjaus laskelmissa huomioiden asuintalojen osuus kaukolämmöstä oli n. 21 580 GWh. Tästä voidaan laskea Energiateollisuuden päästökertoimella asuinrakennusten kaukolämmityksen päästöiksi noin 2,9 miljardia kiloa CO2-päästöjä.”
Jos asuinrakennusten kaukolämmityksen päästöt jaetaan lämmitettyjen asuinrakennusten määrällä, lämmitettyjen asuntojen määrällä ja niissä asuvien henkilöiden määrällä, se tarkoittaa seuraavaa: jokaisen asuinrakennuksen lämmittäminen kaukolämmöllä tuottaa yli 25 000 kg CO2-päästöjä, jokaisen asunnon lämmittäminen lähes 2 000 kg CO2-päästöjä, ja jokaista asukasta kohden päästöjä tulee yli 1 000 kg CO2 vuodessa.
”Tuosta on sitten helppo laskea Energiahaasteen kärkikymmenikön energiasäästön vaikutus. Jos kaikki kaukolämmitetyt asuinrakennukset tekisivät saman, CO2-päästöjä vähenisi yli 220 miljoonaa kg vuodessa. Tämä tarkoittaisi myös jokaisen asukkaan kohdalla, että CO2-päästöjä vähenisi vuosittain suunnilleen keskivertosuomalaisen painon verran, eli melkein 80 kg.
Lietsalmi antaa myös toisen esimerkin.
”Vuoden 2020 lopussa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli 153,5 g/km. Viimeisin tilastotieto keskimääräisestä henkilöauton vuosittaisesta ajosuoritteesta on vuodelta 2019 ja se oli 13 794 km/vuosi. Eli henkilöauton keskimääräinen vuosittainen CO2-päästömäärä on 2 117 kg/vuosi. Yksi henkilöauto siis tuottaa keskimäärin saman verran päästöjä kuin yhden kaukolämmitetyn asunnon lämmittäminen vuodessa tuottaa, eli noin 2 000 kg. Edellistä laskukaavaa käyttäen Energiahaasteen top 10 taloyhtiöiden energiansäästömäärillä se tarkoittaisi samaa kuin että polttomoottorihenkilöautoja "otettaisiin pois liikenteestä" noin 105 000 kpl. Tämä vastaisi ajomatkana melkein 1,5 miljardin kilometrin ajomatkaa, mikä vastaa matkaa yli 36 000 kertaa maapallon ympäri. Ja tämä kaikki vain sillä, että lämmittäisimme talojamme fiksummin”, Lietsalmi toteaa.
Energiahaasteen finalistit ovat (aakkosjärjestyksessä):
As Oy Eskolantie 16, Helsinki
As Oy Harmopolku 1, Vantaa
As Oy Koskelan Veljestupa, Helsinki
As Oy Mannerheimintie 43a, Helsinki
As Oy Matinkoivu, Espoo
As Oy Mäkitorpantie 13-15, Helsinki
As Oy Oskelantie 5, Helsinki
As Oy Poutuntie 4 ja 10, Helsinki
As Oy Raitinlinna, Espoo
As Oy Tukkisillantie 20, Helsinki
Palkintoraati valitsee finalistien joukosta kilpailun voittajan, joka julkistetaan huhtikuussa 2021. Raadin muodostavat Wattisen liiketoimintajohtaja Mikko Lietsalmi DNA:lta, Vantaan Isännöitsijäyhdistys ry:n varapuheenjohtaja Kaija Niemi, Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:n puheenjohtaja Aleksi Puisto, Suomen Isännöintiliitto ry: asiakkuusjohtaja Aki Salo ja Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n rakennustekninen kehityspäällikkö Jari Virta.