Jos kerrostalossa kaikki rientävät illalla samaan aikaan suihkuun, niin kylmää vettä täytyy lämmittää urakalla. Samaan aikaan pattereissa kiertää lämmintä vettä. Wattisen ja LeakLookin ansiosta käyttöpiikkiä voidaan tasoittaa ja näin säästää suoraa rahaa.
Kiinteistön energiankulutus on moniulotteinen vyyhti, johon vaikuttaa usea asia. Yksi konkreettinen keino vähentää lämmitysenergian kulutusta, on kiinnittää huomiota siihen, milloin on optimaalinen aika nipistää huoneiston lämmityksestä. Kun käyttövettä täytyy lämmittää, silloin pattereiden ei tarvitse hohkata.
“Taloyhtiöt maksavat kaukolämmöstä perusmaksua, joka perustuu siihen, miten paljon lämmitysenergiaa kovimpien kulutuspiikkien aikaan kuluu. Jos on todella kylmä tai kaikki hyppäävät suihkuun yhtä aikaa, niin silloin tulee luonnollisesti piikki. Energiayhtiöiden täytyy omalla infrallaan kyetä taipumaan siihenkin tilanteeseen. Tästä muodostuu se kulu taloyhtiöille ja kiinteistön omistajille, mitä me pyrimme painamaan alaspäin fiksulla mittaroinnilla”, sanoo Wattisen liiketoimintajohtaja Mikko Lietsalmi.
Wattisen ja LeakLookin kombo perustuu kiinteistön päävesimittarin seuraamiseen. Veden kulutusta tarkkailemalla voidaan ennakoida energiatarpeen piikit. Kun näyttää siltä, että hetken kuluttua täytyy käyttää paljon kaukolämpöä veden lämmittämiseen, niin kiinteistön lämmitystä voidaan hienosäätää.
“Mittaamme jatkuvasti huoneiston lämpötilaa. Seuraamme miten lämmityspattereissa olevat venttiilit toimivat ja miten niitä ohjataan. Päävesimittarista pystytään hyvin laskemaan, että miten kuumaa vettä käytetään kiinteistössä. Tämän perusteella kyetään järkiperäistämään sisätilojen lämmitystä.”
Käytännössä lämmityksen eriaikaistaminen tarkoittaa sitä, että joistain huoneista voidaan hetkellisesti kytkeä lämmitys kokonaan pois. Tämä ei kuitenkaan tapahdu sattumanvaraisesti, vaan tilat valikoidaan mittausdatan perusteella. Esimerkiksi paksut kivilattiat ja -katot varaavat hyvin lämpöä. Tällöin näistä asuintiloista voidaan napata patterit pois päältä pariksi tunniksi ilman, että asukkaat huomaavat mitään. Huonommin lämpöä varaavissa kiinteistöissä lämmöt voidaan ottaa hetkeksi pois esimerkiksi yleisistä tiloista tai rappukäytävästä.
Vedessä on varaa säästää
Vaikka Suomi ei olekaan ensimmäisenä ongelmissa makean veden puutteen suhteen, niin veden säästäminen tuottaa monenlaisia hyötyjä myös meille. Veden lämmittäminen maksaa, joten lämpimän veden käytön vähentäminen näkyy taloyhtiöiden ja sitä kautta yksittäisen asukkaan kukkarossa. Veden ja lämmitysenergian kulutuksen nipistäminen on samalla tietysti kestävä valinta.
“Jos mietimme vedenmittauksen tulevaisuutta, niin sen tarve ei tule vähenemään seuraavaan sataan vuoteen. Ongelmia puhtaan juomaveden kanssa tulee olemaan ja on jo nyt monin paikoin. Mutta me emme voi säästää, jollemme tiedä, mistä voi säästää. Kun vedestä ryhdytään maksamaan käytön mukaan, niin kulutus vähenee jopa 30 prosenttia”, sanoo LeakLookin toimitusjohtaja Ville Strandman.
LeakLookin kiinteistön kokonaisvedenkulutuksen mittarointi sisältyy automaattisesti jokaiseen Wattisen kanssa tehtyyn sopimukseen.
“Me kerromme, mihin sitä vettä on käytetty. Mikä osuus kiinteistön vedenkäytöstä on käytetty suihkussa ja mikä osuus siitä on vedetty vessanpytystä alas. Tämän analytiikan pohjalta Wattinen pystyy optimoimaan energiatarvetta.”
Järkevä energiankulutus vaatii dataa taakseen
Vedenkäyttö on yksi tehokas mittari energiankäytön optimoinnissa. Kokonaisuuteen liittyy toki paljon muitakin elementtejä. Tulevaisuuden energiatehokkuus koostuu monista osasista.
“Meidän tulee kyetä nivomaan yhteen useita eri mittareita. Ei voi olla niin, että yhdestä paikasta katsotaan veden kulutusta, toisesta lämmitystä, kolmannesta ilmanvaihtoa, neljännestä älylukkoja, viidennestä palohälytyksiä ja niin edelleen. Tätä kaikkea kannattaisi tarkastella kokonaisuutena ja katsoa, että mitä tekemistä näillä on keskenään”, painottaa Lietsalmi.
Kokonaisuudessa vesi on yksi merkittävimmistä asioista. Vedenkäyttö paljastaa jotain meistä jokaisesta, joten mittaamisen suhteen tulee kunnioittaa yksityisyyttä.
“Me haluamme järkeistää ihmisten vedenkulutusta ja säästää energiaa. Mutta vedenkäytön seuraamisessa tullaan nopeasti iholle. Kuinka usein joku käy suihkussa, kuinka usein joku vetää vessaa. Nyt data-analytiikka tehdään päämittarista, joten toimimme kiinteistötasolla, mutta toisaalta ympäristön ja talouden kannalta olisi parempi mitata asiaa vielä yksityiskohtaisemmin. Tulevaisuuden sovellutukset täytyy neuvotella laajasti ja saada niille hyväksyntä”, sanoo Strandman.