Mitä tavallinen suomalainen kerrostaloasukas tai taloyhtiö voi tehdä ilmastopäästöjen vähentämiseksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohti tietokirjailija Rinna Saramäki, ja etsi arjen ilmastoteoista kertovaa kirjaa. Kun sellaista ei löytynyt, Saramäki kirjoitti kirjan itse. ”Kaikki asiat eivät ole suoraan omissa käsissä, mutta esimerkiksi taloyhtiön kautta voi laajentaa vaikutusmahdollisuuksia”, Saramäki korostaa.
Yleisessä ilmastokeskustelussa vallitsee usein negatiivinen sävy, ja monia pelottaa ajatus siitä, että päästöjen vähentäminen tarkoittaa omassa elämässä luopumista monista asioista. Saramäen kirja 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman esittelee yksinkertaisia ja helppoja käytännön tapoja päästöjen vähentämiseksi.
– Täysin nollapäästöihin ei normaalilla, suomalaisella elämäntavalla ole mahdollista päästä, koska kaikki päästöt eivät ole suoraan omissa käsissä. Jokainen voi kuitenkin tehdä katsauksen siihen, mikä on elämässä oikeasti tarpeellista: hankkiiko tavaroita tai käyttääkö palveluita vain tottumuksen vuoksi, vai onko niistä itselle oikeasti hyötyä, jolloin ne voivat olla niistä aiheutuvien päästöjen arvoisia, Rinna Saramäki sanoo.
Yksittäinen ihminen, kuntalainen ja kerrostaloasukas pystyy kuitenkin tekemään aika paljon, ja pienilläkin teoilla saadaan isoja vaikutuksia.
– Jos puhutaan yksittäisen ihmisen elämän aiheuttamista päästöistä, niin asuminen, liikenne ja ruoka ovat ne kolme suurinta tekijää. Sitten tulevat palvelut, tavarat ja muut pienemmät tekijät. Omaa kulutusta voi lähteä vähentämään kolmesta isoimmasta sen mukaan, mitä pystyy, Saramäki listaa.
Arvioiden mukaan jokainen helsinkiläinen tuottaa vuodessa ilmastopäästöjä noin 4 000 kiloa, ja niistä noin 2 200 kiloa tulee lämmityksestä. Käytännön keinoja lämmityksestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa lämmön karkaamisen estäminen ja sisälämpötilan laskeminen. Ikkunat kannattaa tiivistää ja verhot vetää yöksi niiden eteen.
Muutaman päivän poissaolon ajaksi asunnon lämpötilaa voi alentaa. Tuulettaessa patterista voi sulkea kokonaan lämmön pois, varsinkin, jos patteri on suoraan ikkunan alla. Jos kiinteistössä on älykäs lämmitysjärjestelmä, se säätää automaattisesti asunnon lämpötilaa alhaisemmaksi esimerkiksi öisin ja poissaolojen aikana, ja sulkee patteritermostaatin tuuletuksen ajaksi.
Lämmitys ei ole ainoa päästöjen aiheuttaja.
– Helppo keino vähentää omia asumisen päästöjä on tarkistaa sähköyhtiöltä, mistä kotiin tuleva sähkö on peräisin. Jos se on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, voi vaihtaa päästöttömään sähköön. Jokainen voi muuttaa myös omaan kulutuskäyttäytymistään esimerkiksi sillä, kuinka pitkiä ja kuumia suihkuja ottaa, Saramäki sanoo.
Kerrostaloasukas voi vaikuttaa myös oman taloyhtiönsä asioissa. Taloyhtiön hallitus voi päättää esimerkiksi yleisten tilojen lämpötilan laskemisesta tai energiaa säästävistä remonteista – asia, jolla on merkitystä jopa satojen ihmisten kulutukseen.
– Valtaosa suomalaisista asuu 60–80-luvuilla rakennetuissa rakennuksissa, jotka eivät ole kovin energiatehokkaita ja joita pitäisi remontoida muutenkin. Remontteja suunnitellessa kannattaa katsoa, voiko niihin yhdistää energiansäästötoimenpiteitä. Jos esimerkiksi asentaa poistoilmalämpöpumpun ilmanvaihtojärjestelmään, ei sisätilan lämmitykseen käytettävää energiaa mene hukkaan, Saramäki neuvoo.
Asumisen ilmastotekoja voi perustella aivan yksinkertaisesti rahalla niille, jotka eivät ole niin huolissaan ilmastosta: kun säästetään sähköä, vettä ja lämpöä, säästetään myös rahaa.
Saramäen inspiraation lähteenä kirjan kirjoittamiselle oli myös kannustaa poliittiseen vaikuttamiseen.
– Halusin tuoda esiin, että vaikuttaminen ei ole välttämättä jotakin tosi kaukaista ja vaikeaa tai vain asiantuntijoille sopivaa. Jokainen voi vaikuttaa omassa kunnassaan, työntää prosesseja liikkeelle ja edistää esimerkiksi kaukolämmön tuottamisesta tai biojätelaitoksen rakentamisesta tehtäviä päätöksiä. Kunnallispolitiikassa voi tehdä paljon suuremman vaikutuksen kuin sillä, että täydellistää omat elintapansa viimeistä piirtoa myöten, Saramäki korostaa.
Lisää keskustelua aiheesta tietokirjailija Rinna Saramäen kanssa Wattisen Äly tuli taloon -podcastissa. Kuuntele!