Kuka hälyttää palovaroitinvioista varmemmin: asukkaat vai etävalvonta?

Pelastuslaki muuttuu ja taloyhtiöissä on nyt tehtävä merkittäviä paloturvallisuuteen liittyviä päätöksiä. Luotetaanko jatkossa asukkaiden kykyyn, muistiin ja halukkuuteen tehdä varoittimista vikailmoituksia? Asiasta ei tarvitse ottaa harmaita hiuksia, jos käytössä on etävalvonnan järjestelmä hälyttämässä vioista automaattisesti.

Vanha herra lukee kotona aikakauslehteä

Vastuu palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle

Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy vuoden 2026 alusta alkaen asukkaalta rakennuksen omistajalle, kuten taloyhtiölle.

Miksi? Koska turvallisuudessa on nykymallilla liikaa puutteita. Arvioiden mukaan noin 20 prosentissa asunnoista ei tällä hetkellä edes ole palovaroitinta. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen.

Silloin kun kerros- tai rivitalon omistaa taloyhtiö, sen hallituksella on jatkossa asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu. Kiinteistön omistaja ei siis jatkossa ainoastaan hanki kiinteistön palovaroittimia vaan vastaa myös niiden kunnossapidosta. Tätä vastuuta ei voi enää siirtää asukkaiden kontolle. Asukkaiden tulee kyllä ilmoittaa havaitsemansa viat, mutta ihmiset eivät aina toimi kuten pitäisi. Voiko hallitus siis luottaa asukkaiden oikeaan reagointiin vikatilanteessa?

Käytännössä voi ajatella, että uusi laki vaatii omistajalta säännöllisiä tarkistuskierroksia asunnoissa (eli tiedotusta, lisätyötä ja kustannuksia), josta aiheutuu aina myös häiriötä asukkaille. Lisäksi, laitteen toimintakuntohan voi eri syistä muuttua vaikka heti tarkistuskierrosten jälkeen. Yksittäinen asukas voi esimerkiksi poistaa laitteen käytöstä kertomatta asiasta. Poistaminen kuitenkin selviää heti, jos käytössä on etävalvottava järjestelmä.

Napin painaminen ei riitä

Toisin kuin usein luullaan, palovaroittimen testausnapin painaminen ei varmista laitteen toimintaa. Se kyllä kertoo, onko laitteessa virtaa ja onko sen piirilevy ehjä, mutta se ei esimerkiksi kerro, onko savuntunnistin toimintakunnossa. Perusteellinen kunnossapito vaatii siis testausnapin painallusta enemmän. Jos taas palovaroittimet ovat 24/7 etävalvonnan alla, lähtee kaikista laitevioista automaattisesti hälytykset kiinteistöä hoitavalle taholle, ilman asukkaiden toimintaa.

DNA:n etävalvonta osana Wattisen palvelua

DNA:lta saa modernin palovaroitinten etävalvonnan osana Wattisen palvelua. Etävalvonta tarjoaa kiinteistön omistajalle ajantasaisen tiedon palovaroittimien kunnosta. Järjestelmä hälyttää viallisista laitteista ja hallintapaneeli kertoo kiinteistön hallinnoijalle kaikkien palovaroittimien tilatiedot reaaliaikaisesti. Asukkaiden yksilöllisillä ja joskus paloturvallisuuden kannalta haitallisilla toimintatavoilla on vähemmän merkitystä, kun laitteet ovat aidosti seurannassa.  

Turhat tarkistuskäynnit paikan päällä asunnoissa voi etävalvontaa käyttäessä unohtaa. Huoltokäynnin aktivoi vain vikatilanteen aiheuttama hälytys. Kun kaikki on kunnossa, laitteiden tila näkyy hallintapaneelissa ja kiinteistön paloturvallisuus voidaan koska tahansa todentaa.

Tilatiedot yhdestä paikasta Wattisen hallintapaneelista

Jos kiinteistössä on sekä DNA:n Wattisen älykäs lämmityksen ohjaus että palovaroittimien etävalvonta, silloin molempien tila on kätevästi seurattavissa yhdestä ja samasta järjestelmästä. Samasta Wattisen järjestelmästä voi seurata muitakin integroitavia palveluja (vedenkulutuksen mittaus, lämmönjakokeskuksen valvonta, mukavuuslattialämmitys, älykäs ilmastointi jne.)

Kaikki ajankohtaiset

Lue Seuraavaksi

Opiskelija-asumista vastuullisesti ja mukavissa olosuhteissa

Lue artikkeli

Kiinteistöalan vierivät kivet

Lue artikkeli

Helppoa paloturvallisuutta ikääntyneillekin

Lue artikkeli