Yli puolella suomalaisista kerrostaloasukkaista on ollut ongelmia lämmityksen kanssa, selviää kevään 2020 kyselytutkimuksesta. Kerrostalojen lämmityksen haaste on erityisesti epätasapaino: osassa asunnoista voi olla liian kylmä samalla, kun osassa on liian kuuma. Tasaisella lämmityksellä on suuri vaikutus asumisen ja kotona työskentelemisen mukavuuteen, minkä lisäksi epätasainen lämpö lisää huomattavasti asumisen energiankulutusta.
Kyselytutkimuksesta selviää, että lämmitykseen liittyvät ongelmat ovat kerrostaloasukkaille hyvin yleisiä. Kun suomalaiset viettävät nyt yhä enemmän aikaa kotona, asumisen olosuhteiden merkitys kasvaa. Yli puolella (55 %) suomalaisista kerrostaloasukkaista on ollut asunnossaan lämmitykseen liittyviä ongelmia. Vielä useamman (62 %) haasteena ovat liian kylmät tai kuumat yksittäiset huoneet asunnossa.
Norstat-tutkimuslaitoksen toteuttaman kyselyn mukaan kylmyys on kuumuutta yleisempi ongelma. Liiallisesta kylmyydestä kärsii ainakin joskus peräti 54 prosenttia vastaajista. Lähes joka viides vastaaja (18 %) puolestaan kertoo, että omassa asunnossa on talvella ainakin joskus liian kuuma.
– Näin yleiset lämmitysongelmat voivat tuntua yllättäviltä, kun ajatellaan, että takana on poikkeuksellisen lämmin talvi. Tällainen säätila on kuitenkin varsin haastava lämmityksen kannalta: kun lämpötila liikkuu nollan molemmin puolin, voi osassa kerrostaloa olla jatkuvasti kylmä ja osassa kuuma, sanoo Wattinen-älylämmityspalvelusta vastaava kehitysjohtaja Mikko Lietsalmi DNA:lta.
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenille lämmitysongelmat ovat kyselyn mukaan vieläkin tutumpia, sillä peräti 78 % heistä kertoo, että heidän yhtiössään on valitettu liian kuumista tai kylmistä asunnoista tai huoneista. Samansuuntaisia tuloksia osoitti viime vuonna isännöitsijöiden tilannetta luodannut DNA:n selvitys, jonka mukaan käytännössä kaikki isännöitsijät kohtaavat työssään lämmitykseen liittyviä ongelmia, peräti kolmasosa isännöitsijästä kertoo näitä olevan viikoittain.
Suomalaisten suosima sisälämpötila on 21–22 astetta, hieman yli puolet kyselyn vastaajista pitää sitä itselleen sopivimpana. Käytännössä moni asunto tai huone lämpenee kuitenkin huomattavasti tätä lämpimämmäksi johtuen juuri lämmityksen epätasapainosta.
Lämmityksen ongelmien poistamisella on asumismukavuuden lisäksi merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Lietsalmen mukaan lämmitystä optimoimalla energiankulutusta voidaan pienentää monissa kerrostaloissa peräti 15–30 prosenttia, ja samalla lämmitystä saadaan tasapainotettua. Asumisen energiankulutuksen pienentäminen on myös tehokas tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. Rakennusten lämmittäminen aiheutti esimerkiksi Helsingissä HSY:n tilaston mukaan yli 56 prosenttia kaikista ilmastopäästöistä vuonna 2018.
Wattinen-älylämmityspalvelu lähtenyt hyvin käyntiin
Perinteisesti kerrostalojen lämmityksen ongelmia on ratkottu uusimalla lämmitysjärjestelmiä kokonaan, mutta nykyisin niihin on tarjolla myös helpompia ratkaisuja. Syksyllä 2019 DNA:n lanseeraama Wattinen on tekoälyyn perustuva palvelu, jonka avulla kiinteistöjen lämmitystä voidaan optimoida asunto- ja huonekohtaisesti. Palvelun käyttöönotto vaatii vain uusien älytermostaattien asentamisen asuntoihin.
Wattisen asennustyöt pääsivät talven aikana hyvin vauhtiin. Wattista asennettiin kerrostaloihin eri puolilla Helsinkiä maaliskuun alkuun saakka. Asennuksia jatketaan jälleen koronaepidemian taltuttua. Tyypillisiä asennuskohteita ovat olleet vanhat kerrostalot, joiden lämmitys kaipaa tasapainotusta. Palvelun käytöllä tähdätään asumismukavuuden lisäksi asumisen energiankulutuksen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen.
Kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2020 verkkokyselynä ja siihen vastasi 1028 kerrostaloasukasta. Tulokset on painotettu koko Suomen kerrostaloasukkaita edustaviksi. Kyselytutkimuksen tilasi DNA ja sen toteutti Norstat-tutkimuslaitos.