Moderni älylämmitys loiventaa kulutuspiikkejä ja säästää ilmastoa asukkaan puolesta.

Kovat pakkaset näkyvät epäekologisina piikkeinä kaukolämmön tuotannossa. Kova pakkanen voi jopa kaksinkertaistaa kaukolämmön kulutuksen verrattuna pikkupakkaseen. Iso lämmityksen tarve pakottaa kaukolämpöyhtiöt käynnistämään pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla toimivia varavoimaloita, minkä vuoksi ilmastopäästöjen kasvu kertaantuu. Siksi lämmityksen säätäminen pienemmälle fiksusti on erityisen tärkeää kovilla pakkasilla.

Kireä pakkanen tietää ikäviä uutisia ilmastolle, sillä kaukolämmön kysynnän kasvaessa lämpöenergiaa aletaan tuottaa entistä epäekologisemmin. Talven huippupakkasilla kaukolämmitettyjen asuntojen lämpimänä pitämiseen tarvitaan käytännössä kaikki lämpöyhtiöiden voimalaitokset – myös varalämpölaitokset, joissa lämpö tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla, kuten polttoöljyllä tai maakaasulla.

Kulutuspiikkien tasaaminen pakkasilla on jokaisen kaukolämmön piirissä olevan suomalaisen harteilla. Säätämällä kodin lämpöpattereita kovalla pakkasella joksikin aikaa pienemmälle saadaan leikattua kulutushuippuja, ja muun muassa öljykäyttöisten lämpölaitosten käynnistäminen voidaan ehkä välttää. Termostaatit voi kääntää takaisin päälle, kun asunto alkaa tuntua viileältä.

Vielä helpommin epäekologisten lämmityspiikkien päästöjä voidaan pienentää modernilla lämmitysautomaatiolla. DNA:n Wattinen-älylämmityspalvelu hoitaa kulutuspiikkien loiventamisen asukkaan puolesta, sillä se ennakoi sääennustetta ja säätää lämmitystä muun muassa sen mukaan.

- Kulutuspiikkejä voidaan tasata ilman, että asumismukavuus kärsii, kun se tehdään automaatiolla. Wattinen säästää asukkaalta vaivan kovien pakkasten yhteydessä. Asukas voi toki myös itse säätää lämmityksen pienemmälle silloin, kun ei ole kotona joko mobiilisovelluksella tai ennen poistumistaan suoraan patterin termostaatista, sanoo Wattisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Lietsalmi.

Suurimmat lämmityspiikit aamuisin

Suurin tarve lämmityspiikkien tasaamiselle on yleensä aamuisin. Lämmön kulutus kasvaa nopeasti, kun asukkaat tarvitsevat lämmintä käyttövettä, ja liike- sekä toimistokiinteistöjen ilmanvaihdot otetaan normaaliin käyttöön.

Jos taloyhtiössä on käytössä Wattinen-älylämmityspalvelu, lämmityksen voi ohjelmoida pienemmälle aina aamuisin ja vaikkapa koko työpäivän ajaksi niin, että koti on kuitenkin lämmin, kun asukkaat palaavat sinne iltapäivällä. Tällöin lämmön säästäminen ei tunnu asumismukavuudessa millään tavalla. Wattisen ydin on oppiva tekoäly, joka kerää jatkuvasti tietoa muun muassa tilan varaavuudesta, sääennusteesta ja kiinteistön sijainnista. Näiden tietojen avulla Wattinen päättelee, miten kunkin huoneen lämmitystä pitää ohjata, jotta sekä asumismukavuus että kiinteistön lämmitysenergian käyttö optimoidaan.

Asumismukavuudesta antaa esimerkin kerrostaloyhtiö As Oy Espoon Tuulenvire. Wattisen avulla haluttiin tasoittaa taloyhtiön lämmityksen kulutuspiikkiä ajoittamalla hetkellinen lämpötilan pudotus asunnoissa kovimpaan kuuman veden käyttöhetkeen. Lämpötila kuitenkin laski vain 0,25 astetta. Mukavuudesta ei siis tarvinnut tinkiä, mutta lämmityspiikin tasoittaminen laski lämmityskustannuksia. 

- Rakennusten lämmittäminen on yksi Suomen suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista. Tuskin kukaan haluaa lisätä päästöjä entisestään käyttämällä entistä haitallisempia polttoaineita. Useimmat ilmastonmuutosta torjuvat konstit vaativat luopumista jostain. Wattisen käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse tinkiä mukavuudesta tai mistään muustakaan säästääkseen ilmastoa, Lietsalmi sanoo.

Kovat pakkaset ja lämmityspiikit uhkaavat myös kaukolämpöverkon kestävyyttä. Putkistossa voi syntyä kovien pakkasten aikaan vuotoja. Kun on kova pakkanen ja energiaa tarvitaan paljon, myös putkiston paineet ja virtaus ovat maksimissa, ja vaurioita voi syntyä. Lämmityspiikkien tasaaminen ennaltaehkäisee siis myös putkivaurioita, jotka kiusaavat kylminä talvina lukuisia suomalaisia.

Vinkkejä lämmitysenergian säästämiseen kovilla pakkasilla:

Kun lämpöpattereita säädetään kovalla pakkasella pienemmälle, saadaan leikattua kulutushuippuja ja vältettyä polttoöljyn käyttöä. Termostaatit voi kääntää takaisin päälle, kun asunto alkaa tuntua viileältä.

Lämmitystä voi muutenkin säätää pienemmälle esimerkiksi öisin tai poissa ollessa. Suositeltava asuinhuoneen lämpötila on 20–22 astetta. Vuositasolla yhden asteen tiputtaminen laskee lämmityskuluja noin viisi prosenttia. Viileässä makuuhuoneessa myös nukkuu tutkitusti paremmin kuin kovin lämpimässä.

2. Sulje turhat lämmitykset

Osan tiloista voi jättää kokonaan kylmilleen kovalla pakkasella. Ulkovarastot eivät tarvitse kuivana pysymiseen lämmitystä kovalla pakkasella. Pakkasilma on kuivaa eikä edistä kosteusvaurioita. Lämmitys pitää kuitenkin säätää päälle, kun lämpötila lähestyy nollaa.

Sisätiloissa vähän käytetyt kodin tilat ja esimerkiksi porraskäytävät voi säätää viileämmiksi. Älä kuitenkaan pidä vähän käytettyjä sisätiloja ja huoneita pitkään täysin kylminä, sillä tuolloin niihin voi kertyä kosteutta.

3. Lämmityksen älypalvelulla hallitset kodin kaikkia tiloja

3. Lämmityksen älypalvelulla voidaan säätää yhdellä mobiilisovelluksella kaikkia kodin lämpöpattereita. Älykäs lämmitys tasaa lämmitystä eri tilojen kesken. Älylämmityksessä on myös automaatio, jolla voit säätää lämmöt pienemmälle aina poissa ollessasi tai vaikkapa öisin. Tällöin koti on kuitenkin taas lämmin, kun palaat töistä tai kun heräät. Esimerkiksi Wattinen-älylämmityspalvelu voi säästää jopa 20 % kiinteistön lämmitysenergiasta. Wattinen asennetaan kerralla koko taloyhtiöön.

4. Vältä tuuletusta

Kovimmilla pakkasilla ei kannata tuulettaa lainkaan. Jos pakkasta on vähemmän, tuuleta mahdollisimman nopeasti ja mieluusti ristivedolla.

5. Tiivistä ikkunat ja ovet

5. Merkittävä osa kodin lämmöstä voi karata ikkunoiden kautta ulos. Vetoisuuden takia sisälämpötilaa nostetaan helposti liian korkeaksi. Ikkunoiden ja ovien tiiviys kannattaa tarkistaa tunnustelemalla, sillä tiivisteiden kuntoa ei välttämättä näe vain silmämääräisesti.