Korkojen ja energiahintojen heitellessä on useissa taloyhtiöissä osakkaiden harmiksi painetta nostaa vastikkeita. Taloyhtiöissä onkin nyt tärkeää varautua sekä nykyisiin että tuleviin epävarmuuksiin energian hinnan ja saatavuuden kanssa.
Koska lämmitys vie isoimman osan taloyhtiöiden kuluttamasta energiasta, on siinä myös isoimmat säästömahdollisuudet. Yksinkertaisesti lämmitysenergian kulutusta leikkaamalla saadaan välittömiä, mutta usein lyhytkestoisia säästöjä aikaiseksi. Jos tavoitteena on merkittävät kulujen leikkaukset myös tulevaisuudessa, on oltava perillä siitä, mistä ja miten kustannukset syntyvät.
”Energiakulujen karsimisessa pitää tietää, missä tilassa ollaan perusasioiden eli kiinteistö- ja huoneistosähkön, käyttöveden ja lämmityksen kanssa”, rakennustekninen kehityspäällikkö Jari Virta Kiinteistöliitto Uusimaasta toteaa.
Helpoin tapa lähtötilanteen selvittämiseen on kulutusseuranta, jota voi tehdä asiakirjoista kuten tilinpäätöksestä sekä jatkuvatoimisella kulutusseurannalla. Muita keinoja ovat muun muassa Motivan energiatarkastus tai asuinkiinteistön kuntoarvio, jossa selvitetään myös kulutuslukujen suhde vastaaviin kiinteistöihin veden, lämmityksen ja kiinteistösähkön osalta.
”Keskeisiä tunnuslukuja kannattaa tarkkailla. Jos näyttää, että poiketaan tavanomaisesta, niin silloin pohditaan, että mistä se johtuu. Poikkeama voi johtua käytöstä, ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmän epätasapainosta tai rakenteissa olevasta ongelmasta”, Virta kertoo.
Kulutettavan energian määrään voi vaikuttaa kolmella eri tasolla: käytöllä ja ylläpidolla, erillisillä energiatehokkuus- ja säätötoimilla sekä korjaushankkeilla. Millä keinoilla asiassa edetään lähtötilan selvityksen jälkeen, riippuu siitä, mitä tavoitellaan ja millä aikajänteellä.
”Lähtökohtaisesti energian säästämisen näkökulmasta ei kannata lähteä isoja remontteja viemään eteenpäin. Energian hinta heittelee aika arvaamattomasti, niin kannattavuustarkasteluissa pitäisi olla aikamoinen taikuri, jotta osaisi sanoa paljonko se on esimerkiksi vuoden päästä. Jos tavoitteena on asumiskulujen alaspäin painaminen, niin älykkäisiin säätöjärjestelmiin pitäisi mielestäni panostaa”, Virta toteaa.
Tieto ohjaa tekemään oikeat ratkaisut
DNA:n älylämmityspalvelu Wattisen liiketoimintajohtaja Olli Rasian mukaan taloyhtiöissä ollaan yllättävän huonosti perillä lämmityskustannuksista tai siitä, missä kunnossa lämmitysjärjestelmä on.
“Wattisen tekemissä nykytilanteen kartoituksissa on selvinnyt, että varsinkin taloyhtiöiden yleisissä tiloissa ylilämmitetään. Motivan suositus kerrostalojen porrashuoneisiin on 17–18 astetta, mutta tämä ylittyy laajasti”, Rasia toteaa ja jatkaa: "Kun kulutusta aidosti seurataan, voidaan tunnistaa kulutuksen karsimisen paikkoja. Usein on myös edullisinta laittaa nykyjärjestelmä kuntoon ja kerätä tietoa ennen kuin tehdään isoja investointeja.”
Tietoja ei tarvita ainoastaan energian säästämistä tavoittelevien keinojen suunnittelemiseen, mutta myös siihen, että saavutetut säästöt voidaan todentaa. Älylämmitys mahdollistaa esimerkiksi nykyisen järjestelmän tehostamisen ja sitä kautta kulujen pienentämisen.
“Monia kiinnostaa esimerkiksi maalämpöön siirtyminen, koska se on hyvä ja ilmastoystävällinen ratkaisu. Joskus valmistavilla toimilla kulutus laskee jo niin paljon, ettei maalämpöhankkeen toteutus enää olekaan selvä peli. Nykytilan optimointi kannattaa hoitaa kuntoon ennen isompiin hankkeisiin ryntäämistä. Muuten on riskinä, että vanhat valuviat kulkeutuvat mukana uuteenkin toteutukseen”, Rasia sanoo.
Automatiikka on ihmiskättä tarkempi säätäjä
Älykäs lämmityksen ohjaus on nopea ja kustannustehokas tapa optimoida lämmitysenergian käyttöä. Se huomioi perinteistä lämmönsäätöä paremmin asuntojen lämpötilan ja ulkolämpötilan vaihtelut. Järjestelmä seuraa ja säätää lämmitystä koko ajan, mikä tasoittaa ja vähentää kulutusta. “Automatiikka ohjaa termostaatteja aika paljon ihmiskättä tarkemmin”, toteaa Rasia.
Älylämmityksen avulla asukkaat voivat myös itse säätää lämmitystä vastaamaan paremmin omia mieltymyksiään tai tarpeitaan. Huonelämpöä voi yksilöllisesti säätää esimerkiksi yö- tai loma-aikaan pienemmälle, kun lämmityksen tarvekin laskee.