Taloyhtiöiden ja niiden asukkaiden mahdollisuus vähentää kaukolämmön  kulutusta ja kustannuksia on ottanut harppauksen älyteknologian avulla. Tekoälyyn perustuva lämmityksenohjaus voidaan ottaa taloyhtiössä käyttöön kevyellä asennuksella, jolloin suurta energiaremonttia ei tarvita. DNA:n Wattinen-älylämmityspalvelu on kiinnostanut etenkin vanhemmissa kerrostaloissa, joissa energiatehokkuutta ja asumismukavuutta halutaan usein parantaa.

Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa asumisen kustannukset ovat suurennuslasin alla. Etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä lämmittäminen syö usein suurimman osan taloyhtiön vastiketuloista. Tähän asti helpot keinot pienentää lämmitysenergian kulutusta ja kustannuksia ovat olleet vähissä. Enää säästöihin ei kuitenkaan tarvita mittavia energiaremontteja, vaan niitä voidaan saavuttaa ketterän älyteknologian avulla. DNA:n Wattinen-älylämmityspalvelun avulla taloyhtiö voi vähentää lämmitysenergian kulutusta mm. tasapainottamalla lämmitysverkostoa ja poistamalla turhaa yli-ja alilämmittämistä. Lisäksi tilojen ja veden lämmityksen kulutuspiikkiä tasaamalla voidaan vaikuttaa kaukolämmön perusmaksuun. 

Wattinen säätää lämmitystä asukkaiden asumistottumusten mukaan ja poistaa automaattisesti turhaa energiankulutusta. Wattinen myös tasaa koko kerrostalon lämmityksen niin, että jokaisessa asunnossa on kullekin asukkaalle sopiva lämpö. Älykäs ohjaus mahdollistaa ihmiskättä hienovaraisemmat termostaattien säädöt, jolloin lämpöä riittää paremmin koko kiinteistöön. 

- Wattinen on taloyhtiöille kiinnostava joskus eri syistä: moni pohtii kuinka  pitää vastikkeet kohtuullisina kustannusten noustessa, joku taas haluaisi tarjota asukkaille yksilöllisempää lämmitysta ja yhä useampi miettii miten vähentäisi taloyhtiön ilmastopäästöjä. Wattinen palvelee kaikkia näitä tarpeita. Lisäksi se on investointina kevyt ja siten hankinta on  hallituksen päätettävissä perusbudjetin raameissa, sanoo Wattisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Lietsalmi.

Wattisen ydin on oppiva tekoäly, joka kerää jatkuvasti tietoa muun muassa tilojen lämpövaraavuudesta ja sääennusteesta. Näiden tietojen avulla järjestelmä päättelee, miten rakennuksen kunkin huoneen lämmitystä pitää ohjata. Wattinen voi myös säästää lämmityksessä silloin, kun asukkaat nukkuvat tai ovat poissa kotoa – asumismukavuudesta tinkimättä.

Asennus tehdään muutamassa minuutissa

Wattisen asentamiseksi riittää pelkkä termostaattien vaihto asunnoissa. Kyseessä on siis paljon yksinkertaisempi keino verrattuna muihin lämmitysenergiaa säästäviin konsteihin kuten kaukolämmön laitteistojen uusimiseen, eristeiden lisäämiseen, ikkuna- tai oviremonttiin tai koko lämmitysmuodon vaihtamiseen. Suuret lämmitysremontit ovat varsinkin kaupunkien keskustoissa hankalia ja kalliita toteuttaa, sillä tiiviisti rakennetuilla tonteilla on niukasti tilaa esimerkiksi rakentaa moderneja maalämpökaivoja.

Yksi Helsingissä Wattisen käyttöönsä ottaneista taloyhtiöistä on 1940-luvun kerrostalo Meilahden Pihlajatiellä. Yhtiön isännöitsijän mukaan järjestelmän asennus oli nopeaa ja mutkatonta.

- Se oli todella helppo juttu. Yhden huoneiston termostaatit oli vaihdettu alle viidessä minuutissa, eli koko homma oli hetkessä tehty, sanoo isännöitsijä, toimitusjohtaja Sinikka Ahola isännöintitoimisto Sauditista.

Aholan mukaan Wattinen sopii erinomaisesti Pihlajatien kohteen kaltaisiin vanhempiin kerrostaloihin. Toistaiseksi Wattista onkin asennettu eniten vanhempiin, eli vuosina 1920-1975 valmistuneisiin kerrostaloyhtiöihin. Tästä huolimatta myös 2000-luvun kohteissa Wattinen on tuonut erinomaisia parannuksia lämmitykseen.

Leuto talvikaan ei vähennä toimivan lämmityksen merkitystä – päinvastoin. Leutoina talvina asuntojen lämmitys saattaa toimia epätasaisemmin kuin kylminä, sillä ulkolämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin osassa asuntoja voi olla jatkuvasti kylmä ja osassa kuuma. Wattinen tasaa lämmityksen niin, että jokaisessa asunnossa ja huoneessa on sopiva lämpötila.

- Joku talvi on ehkä leudompi kuin toinen, mutta lämmityksen tarvetta on Suomessa ympäri vuoden, ja se näkyy taloyhtiöiden kukkaroissa. Silloin on myös tarvetta myös lämmityksen älykkäälle optimoinnille, Lietsalmi sanoo.

Parantamalla asuntojen energiatehokkuutta voidaan tehdä myös oikeita ilmastotekoja. Rakennusten lämmittäminen tuottaa HSY:n mukaan yli puolet pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöistä.