Wattisen testaaja Helsingin Katajanokan yli satavuotiaassa kerrostalossa on koonnut artikkeliin käyttökokemuksia muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen.
Wattisen testiperiodi on kääntynyt loppusuoralle ja menneinä kuukausina järjestelmän käyttäjät asunnossa ovat päässeet sinuiksi sovelluksen ja sen mahdollisuuksien kanssa. Omalla kohdallamme ehdottomasti tärkein parannus entiseen on mahdollisuus vaikuttaa itse lämpötilaan huonekohtaisesti.
Lähtökohtatilanteessa vanhan talon vesikiertoisten patteriventtiilien säätö oli niin karkeaa, että niiden pienikin kääntö vaikutti huonelämpötilaan joko nostamalla lämpötilan huippukuumaksi, tai sulkemalla koko patterin lähes täysin kylmäksi. Lisäksi venttiilit reagoivat varsin pitkällä viiveellä tehtyihin säätöihin.
Wattinen mahdollistaa oikeasti huonekohtaisen lämpötilansäädön ajastetusti siten, että eri huoneisiin voi asettaa eri lämpötilat huoneen käyttötarkoituksen ja vuorokaudenajan mukaan periaatteessa asteen tarkkuudella. Ja jos haluaa muuttaa tavoitelämpötilaa, se tapahtuu helposti kännykkäsovelluksesta.
Käsi sydämellä voi todeta, että lämpötilan osalta asumismukavuus on selvästi parantunut verrattuna aiempaan. Koska Wattinen mahdollistaa jopa huonekohtaiset lämpötilat, sen avulla asukaskohtaisten lämpötilamieltymysten asettaminen onnistuu myös suuressa kerrostaloyhtiössä, jossa muuten ymmärrettävästi joudutaan toimimaan keskiarvojen mukaan.
Energiansäästö jää vielä arvoitukseksi
Keskuslämmitteisessä kerrostaloyhtiössä älytermostaattien vaikutusta energiakulutukseen voidaan mitata vain, jos koko taloyhtiö käyttää palvelua. Nyt testaus koski vain tätä asuntoa. Jos taloyhtiö säästää kaukolämpöä, sen on mahdollista käyttää säästö johonkin muuhun tai vaikka alentaa osakkaiden hoitovastiketta.
Kokonaisenergiankulutukseen kussakin huoneistossa vaikuttaa toki myös sähkönkulutus. Omalla kohdallamme kaikkein eniten sähkölaskuun vaikuttavat kylpyhuoneiden lattialämmitys ja rättipatteri, sekä kodinkoneiden, erityisesti uunin ja useiden tietokoneiden jatkuva käyttö.
Myös huoneiden lämpötilalla on tietenkin merkitystä, koska lähes neljä metriä korkeiden huoneiden kuutiotilavuus on poikkeuksellinen; termostaateilla on täysi työ nuuskia korkean tilan keskimäärin oikeaa lämpötilaa ja pattereilla täysi työ tuottaa lämpöä sen mukaisesti.
Tämän vuoksi järjestelmää kannattaa jatkokehittää ja testata lisää erilaisissa ympäristöissä; voisin kuvitella, että kaksi ja puolimetriä korkean rivitalohuoneiston tapauksessa Wattinen on enemmän kotonaan, koska lämpö ei karkaa korkealle katonrajaan.
Ehkä nimenomaan huonekorkeudesta johtuen Wattisen tavoite- ja toteumalämpötilat eivät juuri koskaan osuneet omalla kohdallamme yksiin; yleensä toteuma jäi muutamia asteita tavoitelämpötilan alapuolelle. Sen vuoksi emme pystyneet noudattamaan Wattisen suosituksia – pitämään huoneiston peruslämpötilan 21:ssä ja uniajan lämpötilan 18 asteessa – sillä näillä asetuksilla huoneistossa tuli vilu. Asettamalla huoneiden tavoitelämpötilat vahvasti yläkanttiin, huoneiden lämpötilat osuivat lähelle suosituksia.
Wattinen kommentoi: Wattinen mittaa huoneen lämpötilan normaalitilanteessa termostaatista lämpöpatterin luota. Lämpöpatterin vierellä ja keskemmällä huonetta voi kuitenkin varsinkin isommissa ja korkeammissa tiloissa olla lämpötilassa eroa. Silloin on perusteltua lisätä lämpötilaa mittaava Wattisen sensori ottamaan mittaustulos myös keskempää huonetta, jossa on oletettavasti viileämpää. Näin huoneeseen saadaan tarkemmin asetettua haluttu lämpötila. Testaajan käyttämä hyvä ensiapu on nostaa Wattisen tavoitelämpötilaa, jolloin se on ehkä patterin kohdalla liiankin lämmin, mutta toteutuu halutulla tasolla kauempana lämpöpatterista.
Kun koko taloyhtiö hyödyntää Wattisen palvelua, sen käytöstä toimitetaan taloyhtiön yhteyshenkilöille kuukausittainen käyttöraportti. Selkeä ja visuaalinen raportti kertoo mm. tavoitelämpötilojen ja toteutuneiden lämpötilojen eron sekä tärkeitä kulutustietoja. Lisäksi Wattinen pitää säännöllisesti seurantapalavereja asiakastaloyhtiöiden edustajien kanssa.
Yksi termostaatti sippasi
Testausjakson aikana yksi huoneiston kuudesta älytermostaatista päästi kymmenisen sekunnin urahtavan äänen ja sammui, eikä enää herännyt, vaikka siihen vaihdettiin uusi paristo. Wattisen asiakastuki kävi kuitenkin nopeasti vaihtamassa koko termostaatin uuteen vastaavaan.
Wattinen kertoo seuraavansa paristojen varaustasoa ja pyrkii huomioimaan vaihdot ennakkoon. Se onkin toivottavaa, sillä paristojen loppuminen keskellä yötä ja vielä murinan kanssa ei kuulosta erityisen houkuttelevalta.
Lähikuukausina huoneistomme kaksi palohälytintä on simahtanut vinkumaan aamuyöstä, mistä on seurannut korkeilla tikapuilla kiipeilyä neljän metrin korkeudessa aamukolmelta. Tämän tuoreen kokemushistorian vuoksi tekniikan aiheuttamat yöherätykset aiheuttavat jo ajatuksena näppylöitä.
Wattisen puhelinsovelluksen käyttöliittymään on mahdutettu paljon toiminnallisuutta, mikä tekee siitä hieman sekavan. Ehkä vielä sitäkin haasteellisempaa on sovelluksen ajoittain epälooginen toiminta, minkä myös asiakastuki totesi asiaa ihmetellessäni. Vaikka sovelluksessa lämpötilan säätää korkeimpaan mahdolliseen eli 25 asteeseen, myös etänä asiakastuki pystyi toteamaan todellisen huonelämpötilan olevan 19 astetta.
Huoneiston optimaalisen lämmittämisen lisäksi myös mieltä lämmittää ajatus, että Wattisen avulla pystyy omalla pienellä panoksellaan osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan suomalaisittain kaikkein vaikuttavimmassa kohdassa eli kiinteistön lämmittämisessä.
Wattinen kommentoi: Wattisen älypuhelinsovellukseen on tullut useita uusia eri huoneiden ja yksittäisten viikonpäivien ajastuksiin sekä huoneiden nimeämiseen liittyviä toimintoja. Näiden selkeyden ja helppokäyttöisyyden parantamiseksi tullaan tekemään parannuksia käyttöliittymään. Päivitetyssä asukkaan pikaoppaassa on jo kattavasti.ohjeita sovelluksen monipuoliseen käyttöön.
Wattisen avulla vältetään huoneiston ylilämmittämistä. Lisäksi älytermostaatit osaavat automaattisesti korjata venttiilien epätasapainotiloja. Säästöä syntyy myös järjestelmän kyvystä eriaikaistaa käyttöveden lämmitys ja vesikiertoisten pattereiden avulla tehtävä sisätilojen lämmitys. Esimerkiksi kovan pakkasaamun aamusuihkujen ajalle tilojen lämmitystä voidaan talossa toviksi vähentää, koska rakenteet varaavat lämpöä eikä sisälämpötila ehdi pienessä ajassa laskea. Näin saadaan tasoitettua kulutuspiikkiä, jonka mukaan puolestaan energiayhtiö määrittää veloittamansa perusmaksun ja näin syntyy säästöä.
Asukkaiden omalla aktiivisuudella pystytään kuitenkin säästämään kaikkein eniten taloyhtiön asettamien lämmitysraamien sisällä. Jotta aktiivisuus tehtäisiin mahdollisimman helpoksi, tärkein toiveemme Wattisen jatkokehityksessä olisi muokata puhelinsovelluksen käyttöliittymästä selvästi nykyistä selkeämpi; sillä Wattisen ääneen lausuttu tavoite ja toiminta-ajatus on juuri sitä, mistä tässä ajassa kaikkien tulisi olla kiinnostuneita.
***
Testijakso toteutettiin talvella 2020-2021 kahdessa kiinteistössä. Testaajien raportit on alunperin julkaistu omataloyhtiö.fi-verkkosivulla neljässä vaiheessa. Tämä raportti on yhden testaajan loppuraportti. Kaikki testin raportit voi lukea täältä: https://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/17303/alylammityspalvelu_wattinen_testikaytossa.htm
