Taloyhtiöiden kustannukset ovat taas suurennuslasin alla yhtiökokouksissa. Etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä suurimman osan vastiketuloista syö lämmittäminen. Kaukolämmön kysyntäpiikkien leikkaaminen tarjoaa yhtiöille tehokkaan keinon säästää. Mutta miten se tehdään ja miten paljon siitä voidaan hyötyä?
Taloyhtiön kulut näkyvät osakkaille hoitovastikkeena, joka napsahtaa maksettavaksi joka kuukausi. Se, mistä kulut muodostuvat, on monille kuitenkin epäselvää. Kun yhtiökokouksessa lukee tarkemmin budjettia, voi yllättyä siitä, että etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä suurin osa kuluista syntyy lämmittämisestä. Yksi hyvä keino säästää kuluissa on leikata kaukolämmön kulutuspiikkejä omassa yhtiössä.
- Säästöjä varten ei tarvitse laittaa kodeissa lämpöjä alas, vaan kannattaa miettiä, miten säästetään niin, että asumismukavuus säilyy. Keskeinen juttu on pyrkiä leikkaamaan niitä hetkiä, jolloin lämmönkulutus on taloyhtiössä suurimmillaan, sanoo isännöitsijä ja toimitusjohtaja Kalle Grönqvist Fluxio Isännöinnistä.
Kaukolämmön kysyntäpiikeillä tarkoitetaan hetkiä, jotka poikkeavat tasaisesta lämmönkulutuksesta. Tällainen voi olla vaikkapa arkiaamu, jolloin monet taloyhtiön asukkaat menevät samaan aikaan suihkuun ja vettä pitää kuumentaa täydellä teholla.
- Kaukolämpöyhtiöiden sopimusmallit ovat sellaisia, että tällaisista korkean kulutuksen hetkistä joutuu maksamaan aika paljon, Grönqvist sanoo.
Energiayhtiöt määrittelevät kaukolämmön perusmaksun sen perusteella, miten paljon kovimman kysynnän hetkellä joudutaan varaamaan lämmityskapasiteettia. Tämä johtuu siitä, että energiayhtiöiden infrastruktuuri ja voimalat pitää suunnitella niin, että ne kestävät suurimman mahdollisen käytön.
- Kuvitellaan, että vuoden kovin kulutuspiikki on vaikka helmikuun 3. päivä, kun ulkona on 24 astetta pakkasta ja puolet suomalaisista haluaa mennä arkiaamuna samaan aikaan suihkuun. Energiayhtiöt joutuvat varautumaan siihen, että ne pystyvät toimittamaan silläkin hetkellä tarvittavan lämmön. Tämä maksimikulutus siirretään sitten jokaiselle taloyhtiöille erikseen, Grönqvist selventää.
Taloyhtiöille sopimusmalli tarjoaa samalla mahdollisuuden säästää. Jos onnistutaan tasoittamaan kulutushuippuja, se pienentää koko vuoden perusmaksuja.
- Ei siis välttämättä edes tarvitse pienentää kokonaiskulutusta, vaan säästöjä saadaan jo sillä, että kulutus saadaan tasaisemmaksi, Grönqvist sanoo.
Suihkulla on väliä
Moni mieltää, että lämmönkulutus liittyy vain sisätilojen lämmittämiseen. Käyttöveden lämmittämisellä on kuitenkin suuri vaikutus taloyhtiöiden energiankulutukseen. Motivan mukaan vanhoissa kerrostaloissa jopa 30 % lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen, uusissa kerrostaloissa vieläkin suurempi osa.
- Uudessa, tiiviissä taloyhtiössä jopa puolet lämmityskustannuksista voi aiheutua kuuman veden lämmittämisestä. Suihkussa käynti ei siis ole lainkaan yhdentekevä asia, Grönqvist sanoo.
On olemassa nyrkkisääntö, jonka mukaan viisi minuuttia lämpimässä suihkussa kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin 20 minuuttia saunassa. Vaikka kiuas kuluttaa sähköä ja veden lämmittäminen kaukolämpöä, energiaa kuluu yhtä paljon.
- Ilman lämmittäminen on paljon helpompaa kuin veden lämmittäminen. Lopuksi lämmin vesi menee vielä viemäristä alas, eli tavallaan suihkussa heitetään todella paljon lämpöä hukkaan, Grönqvist sanoo.
Kaksi tapaa leikata piikkejä
Koska lämmityspiikit johtuvat veden ja sisätilojen lämmittämisen yhteisvaikutuksesta, piikkien leikkaamiseen on kaksi vaihtoehtoa: joko vaikutetaan lämpimän veden kulutukseen tai vähennetään lämmitykseen kuluvaa energiaa.
- Lämmitystä voi vähentää laittamalla patterit kylmiksi pariksi tunniksi ilman, että asukkaat huomaavat mitään. Paksuseinäiset asunnot eivät nimittäin viilene kovin nopeasti. Kun tiedetään, että ihmiset menevät vaikka aamuseitsemältä suihkuun, voidaan laittaa patterit kiinni niihin aikoihin. Tällöin lämpöä kuluu ainoastaan suihkussa, Grönqvist hahmottelee.
Lämmitystä voidaan tällä tavoin ajoittaa joko taloyhtiön keskitetysti lämmönjakohuoneesta tai asuntokohtaisesti älykkäällä lämmityksenohjauksella, kuten Wattinen-älylämmityspalvelulla.
Vedenkulutuksen rajoittamiseenkin on useampia keinoja. Asukkaita voidaan ohjeistaa käymään suihkussa kulutuspiikkien ulkopuolella tai kuuman veden kulutusta voidaan vähentää suihkuun asennettavilla laitteilla.
- Meillä oli taannoin Sitran rahoittama tutkimusprojekti, jossa pariin taloyhtiöön asennettiin suihkupäät, jotka kuluttavat tavallista vähemmän vettä. Suihkuveden kulutus väheni 20 prosenttia. Asukaskyselyn perusteella kukaan ei ollut huomannut eroa mukavuudessa. Tätä suosittelen ehdottomasti taloyhtiöille, jolla on vanhemmat suihkut. Myös vedenpainetta kannattaa säätää pienemmälle, jos toivoo säästöjä, Grönqvist sanoo.
Grönqvist muistuttaa, että tärkein hyötyjä lämmön säästämisessä on osakas.
- 30 asunnon taloyhtiössä säästäminen kaikilla edellä mainituilla keinoilla voi säästää osakkailta useampia satoja euroja vuodessa asuntoa kohti. Jos pystytään saamaan säästöjä ilman, että kukaan joutuu tekemään kompromisseja, kyllä sen pitäisi olla aika houkuttelevaa osakkaan näkökulmasta.
Lisää keskustelua aiheesta Wattisen Äly tuli taloon -podcastissa. Kuuntele!
